sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Miksi avopaikaija?

Tätä kirjoittaessani meillä ei ole vielä avoparikaijaa, vaan hän kasvaa vielä hyvässä kasvattajan huomassa hetken. Avoparikaijan luovutusikä on kolmisen kuukautta.

 Näissä kuvissa Pablo on vasta vauveli!


Miehellä on aikaisemmin ollut undulaatteja, ja meillä on muutamana kesänä ollut kesäkanoja. Minä olen entinen lintukammoksuja, pelkäsin nuorena ja nuorena aikuisena lintuja TODELLA paljon. Mutta kun meille tuli kanat... Innostuin niistä paljon, ihan mahdottomasti. Meillä kanat olivat perheenjäseniä, lapset kärräsivät niitä pyörän korissa tai lastenrattaissa (ja kanat tykkäsivät, siis oikeasti!) Kanat viettivät meillä sisällä aikaa, katsoivat Kymppiuutisia tai viettivät aikaa takan lämmössä.



Ja voi sitä onnen päivää, kun meille kuoriutui kesäkanojen tipuja! Itkuhan siinä tuli, kun kanat ja kukko tipuineen lähtivät talvikotiinsa. Olemme asuneet Espanjassa kolmeen otteeseen, ja siellä papukaijat ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa. Espanjassa asuessamme sitten haaveilimme, että ehkäpä meilläkin joku päivä...

Meille ehdoton kriteeri oli se, että lemmikkipapukaijan saisi hyvältä kasvattajalta, jolta saisi tukea myös jatkossa, jos kysyttävää löytyisi. Avoparikaijaan ihastuimme sen kauneuden takia. Avoparikaija hyväksyy normaalisti kaikki perheenjäsenet, on rauhallinen ja oppivainen kaveri. Ja minua äitinä ei haittaa ollenkaan se, että avoparikaija "pöllyää" esimerkiksi harmaapapukaijaa vähemmän. Tosin kolmen kissan omistajana meillä imuri laulaa vähintään kerran päivässä ja hyvä ilmanputsari on tietysti käytössä. Sen jälkeen, kun löysimme loistavan kasvattajan, aloimmekin pommittaa häntä kyselyillä, että jokos niitä munia on pesässä? Tuo hautomisaika oli itsellekin melkein kun raskaana olisi ollut, todellinen "odotusaika"! Ja sitten kun Pablo oli kuoriutunut, olimme NIIN onnellisia, melkein kuin itse olisi vauvelin pyöräyttänyt!
Avoparikaijoista

Avoparikaija (Eclectus roratus) on papukaijalintu, joka elää pääasiassa Uudessa-Guineassa ja jonkun verran myös Afrikan sademetsissä Guineassa.  Se elää myös Indonesian itäisessä saaristossa sekä Salomonsaarilla. Avoparikaijoja siis pidetään myös lemmikkinä, ja rotuna se on oppivainen, leikkisä ja aktiivinen. Puhelahjat eivät myöskään ole huonoimmasta päästä. Koiraat ovat melkein kokonaan vihreitä, siipien alta löytyy punainen laikku ja siiven reuna on sininen. Naaraan pääväri puolestaan on punainen, joten nämä kyllä erottaa toisistaan! Aikuinen avoparikaija on n. 36cm-42cm siipivälin ollessa n. 60cm.

Avoparikaijat eivät muodosta kiinteää parisuhdetta, siitä tuleekin rodun nimi. Avoparikoiraalla saattaakin luonnossa olla useita typyköitä ruokittavana! Tämän vuoksi myös lemmikkinä elävät avoparikaijat hyväksyvät yleensä kaikki perheenjäsenet eivätkä ole yhden ihmisen lintuja. Avoparikaijan ääntely on yleensä hiljaista, mutta jos ympäristön melutaso nousee, nousee myös avoparikaijan ääni. Kun avoparikaija varoittaa, se rääkäisee kuin varis. Avoparikaija on sukukypsä noin kolmevuotiaana. Naaras munii noin kaksi munaa, joita se hautaa 28 vuorokautta. Avoparikaijojen yhdeksän alalajia ovat:
  • Eclectus roratus aruensis
  • Eclectus roratus biaki
  • Eclectus roratus cornelia
  • Eclectus roratus macgillivrayi
  • Eclectus roratus polychloros
  • Eclectus roratus riedeli
  • Eclectus roratus roratus
  • Eclectus roratus solomonensis
  • Eclectus roratus vosmaeri       

Miksi avopaikaija?

Tätä kirjoittaessani meillä ei ole vielä avoparikaijaa, vaan hän kasvaa vielä hyvässä kasvattajan huomassa hetken. Avoparikaijan luovutusikä...